keskiviikko 23. joulukuuta 2015

Hyvää Joulua!

                                 Annalan väki toivottaa kaikille oikein hyvää joulua!








maanantai 20. huhtikuuta 2015

Kevät terveisiä!

                            
                                                              



Heippa pitkästä aikaa!
Koiraharrastus ja arki on vienyt tehokkaasti aikaani ja blogin päivitys on jäänyt, anteeksi lukijat :(
Keittiöremontti on valmis, yksi kaappi on vielä mietinnässä maalaanko vai vaihdanko, tasot kaipaavat vielä kaikenlaista kivaa eli pientä sisustelua vielä ja jos sitten kuvia tännekin.

Pihalla on päässyt touhuamaan ja viime kesänä aloittamani kivikukkapenkki on viimeistelyä vailla, pari kasvia vielä. Toinenkin kukkapenkki joutui käsittelyyni ja sinne tulee myös lisää kasveja, jos jollakin on vinkata kauniita, matalia, nopeasti leviäviä kasveja saa vinkata :) sammalleimua siihen suunnittelin kuunliljojen kaveriksi mutta uudetkin ideat on tervetulleita! 

Otin kuvan vastaleivotuista kekseistä, olen tykästynyt tuohon helppoon reseptiin, saa nopeasti tarjottavaa kahvipöytään. Mukavaa viikon jatkoa teille!




torstai 15. tammikuuta 2015

Roope

Syttyi taivaalle uusi tähti,
Koiraenkelinä tästä maailmasta lähti.
Nyt saat juosta lailla tuulen
vihreillä niityillä ajattomuuden.
Tuskaa, kipua, surua ole ei
uni lempeä sinut sateenkaarisillalle vei.
Hyvää matkaa Roope,
täällä sinua ajattelemme.

Luusyöpä vei vanhempieni koiran tänään, paljon voimia teille äiti. 




Silmiini osui jokin aika sitten kirjoitus, jaan sen teidän kanssa:

"Koirat eivät kuole koskaan. Ne eivät osaa. Ne väsyvät ja tulevat hyvin vanhoiksi, mutta kuolevat? Eivät ne osaa. Jos ne aikoisivat kuolla, eivät ne haluaisi jatkuvasti kävelylle. Ja vaikka niiden lenkki olisi vain yksi askel, kunnes kipu pakottaisi pysähtymään, ne haluavat lenkille silti. Koska kävelyllä on kaikki, mitä ne kaipaavat: hajuja, kenties mädäntynyt kananluu, toisten koirien jälkiä - ja sinä. Koska se, että ne saavat kävellä siinä, rinnallasi, tekee niiden elämästä täydellistä. Ja täydelliseen elämään ei mahdu kuolemaa.

Kun sinä luulet, että koirasi on kuollut, olet väärässä. Koirasi vain nukkuu, sinun rinnassasi, sydämesi vieressä. Ja kun se on nukahtanut sinne, sinua itkettää koko ajan. Miksikö? Koska koirasi heiluttaa häntäänsä rinnassasi. Ja se sattuu. Tottakai se sattuu, kun häntä heiluu siellä, rintasi sisällä. Ja se heiluu usein, koska se heiluu aina, kun koira herää. Se haluaa kiittää sinua. "Kiitos, että annoit minulle lämpimän paikan, jossa nukkua, aivan sydämesi vieressä."

Ajan myötä häntä heiluu yhä harvemmin. Koirasi saattaa olla väsynyt, onhan se ollut kiltti koira koko ikänsä. Se on ollut kiltti, ja sinä ja se tiedätte sen molemmat. Se on ollut kiltti silloinkin, kun sen luihin on sattunut niin paljon, että se kaatuu kävellessään ja silloinkin, kun se ei haluaisi lähteä pissalle kaatosateeseen. Se on ollut kiltti koira.

Ajan myötä häntä siis heiluu yhä harvemmin, mutta älä hetkeäkään luule, että koirasi on kuollut. Se heiluttaa taas häntäänsä - yleensä kun sitä vähiten odotat. Sillä sellaisiahan koirat ovat.

Olen oikeastaan pahoillani jokaisen sellaisen puolesta, jonka sydämen vieressä yksikään koira ei nuku. Te olette jääneet paitsi niin paljosta."











perjantai 26. joulukuuta 2014

Tapaninpäivän ulkoilut



Pakkanen on jo hellittänyt, aamulla saatiin lisää lunta ja aurinkokin näyttäytyi, oli otettava kamerakin mukaan lenkille. Lenkillä pääsi sulattelemaan joulun aikana syötyjä suklaita ja ruokia, huomenna onkin hyvä jo palata normaaliin ruokaan ja jättää suklaat odottelemaan karkkipäivää.



maanantai 22. joulukuuta 2014

Hyvää Joulua!



                                 

Kuusi on koristeltu, piparit leivottu. Huomenna vielä tonttuhommia ja kaupassa käyntiä, sen jälkeen rauhoitumme joulun viettoon. Oikein hyvää ja rauhallista Joulua teille!