lauantai 7. tammikuuta 2012

Karkulainen

Vuosi alkoi meillä vähän huonosti..
Toinen koiristamme karkasi peuran perään maanantai iltana, koiralla on kova riistavietti ja arvasinkin että takaisin ei kyllä tule. Haravoimme naapurin kanssa aluetta ja yritimme jäljittää koiraa, jälkiä löysimme ja paikansimme alueen missä koira oli mutta koska alueena oli iso metsä emme koiraa löytäneet, jälkiä näkyi siellä täällä mutta koirasta ei näkynyt vilaustakaan.

Laitoin ilmoituksia nettiin ja toivoin että joku näkisi koiran, koira on sairas mutta elänyt vielä suht kivutonta elämää ja huoli oli kova missä kunnossa koira löytyisi jos edes löytyisi. Yö oli aivan kamala, ajattelin että koira olisi kylmissänsä metsässä ja ehkä loukkaantunutkin.

Aamulla puhelin soi, eläinlääkäriasemaltamme soitettiin, pelästyin ja ajattelin että nyt koira on löytynyt kuolleena mutta ei, asemalle oli soitettu ja kyselty kenen koira heidän nurkkiinsa oli aamulla tupsahtanut. Voi sitä iloa minkä tunsin, koira oli vielä hengissä.

Mieheni meni hakemaan koiran kotiin, löytäjät olivat ottaneet sen sisälle ja tarjonneet syötävääkin. Koira oli huonossa kunnossa ja kipeänä, selkä jumissa/jäykkänä, tassut haavoilla ja jalat turvoksissa. Nyt on jo parempi, ontuu ja on jäykkänä, (selän sairaus laittaa tuollaisen lenkin myötä selän jäykäksi) mutta ei läheskään enään niin kipeänä kun tiistaina, pikku hiljaa koira paranee mutta aikaa se vie, toivottavasti oli ensimmäinen ja viimeinen karkaaminen, sain varmasti ainakin 5 harmasta hiusta ja ne eivät kyllä olleet ensimmäiset ;) 

Viime yönä meille oli satanut ihanan paljon lunta. Lapset lähtivät pihalle touhuamaan heti aamupalan jälkeen, lumihommia riitti meille aikuisille. Täällä ei ole lunta ollut juuri ollenkaan. Laitoin samalla pukin tuoman linnunruokinta talon aitan nurkalle roikkumaan.
                                          Nyt kelpaa lintujen ruokailla :)
 Otin etuovestakin kuvan, ovessa roikkuu vielä joulukoriste näköjään :D
Sain eilen äidiltäni tämän padan

Pata on niin suloinen!
Huomenna ystäväni tulee lastensa kanssa meille kylään, kiva nähdä pitkästä aikaa, saadaan juoruilla kahvittelun lomassa oikein kunnolla :)

Mukavaa viikonlopun jatkoa teille!

10 kommenttia:

Katariina kirjoitti...

Ihana tuo harmaantunut aitta!

Anu kirjoitti...

Voih, onneksi koiranne löytyi!!!
Mukavaa sunnuntaita:)

aNNa kirjoitti...

Onneksi koira löytyi ..muistan elävästi tunteen ku mun kissa aikoinaan karkas ja koko yön sitä ettin =/ Onneksi sekin tarina päättyi onnellisesti.

Suloinen pata <3 ja tuo teidän aitta saa kyllä vihertämään kateudesta :)

Kivaa sunnuntaita!

Jasmiina kirjoitti...

Hui, luin kämmenet hikoillen tuota tarinaa, mutta onneksi löytyi onnellinen loppu:)

aaah, mikä aitta <3

sunday funday kirjoitti...

Ihanaa, että tarinalla oli onnellinen loppu ja rakas koiranne löytyi! : )

Marie kirjoitti...

Löysin tänne blogiin ensi kerran toisen blogin kautta ja olipas hurja aloitus. Itsellänikin on koiria, joten voin vain kuvitella miltä teistä on tuntunut. Onneksi karkulainen löytyi! Kyllä nuo nelijalkaiset aiheuttavat joskus sellaisia ylimääräisiä sydämenlyöntejä että! Perheenjäseniä <3.

Ninian By Hanna-Riikka kirjoitti...

Voihan koiruutta :(. Onneksi löytyi ja kaikki päättyi hyvin!!!!

marika kirjoitti...

Onneksi oli onnellinen loppu ja saitte koiran takasin kotiin!
Ihana possupata <3

Janna kirjoitti...

Sydän jo hakkasi kun luin että miten koiralle kävi. Onneksi löytyi. Meilläkin kun nuo "sekopäät" on välillä ottaneet hatkat peuran perään niin on saanut sydän sykkyrällä odotella ja ihmetellä että palaavatko koskaan.

Mukavaa alkanutta vuotta!

Villa Harmonia kirjoitti...

Voihan koiruutta, onneksi löytyi nopiaa :) Mukavaa viikkoa :) Minustakin tuo aitta on ihana mahtava! :)